Yellowstone, WY

Herättiin ajoissa ja päästiin tankkauksen sekä eväsleipien oston jälkeen liikenteeseen klo 9 aikaan. Heti alusta alkaen piti tietenkin jokaisella pysähdyspaikalla käydä kuvaamassa lumihuippuja.

Sitten päästiin Grand Teton National Parkin sisäänkäynnille. Hurjat $50 jouduttiin pulittamaan tästä ja Yellowstonen yhteisestä sisäänpääsystä (voimassa 7 vuorokautta). Noh, kun on leikkiin ryhdytty niin se leikki on kestettävä. Kivoja maisemia tästäkin puistosta.

Pidettiin pieni tauko ja syötiin eväät visitor centerin picnic alueella. Tuli tasaisin väliajoin tarkailtua selän taakse, että näkyykö liikettä tai kuuluuko pusikosta ääniä.

Sitten siirryttiin Yellowstonen puolelle.

Lopulta päästiin Old Faithful Geyserin luokse. Hitto ku meni autopaikkaa etsiessä sen verran aikaa, että se kerkesi juuri purkautua kun oltiin kävelemässä parkkipaikalta. Samaan aikaan purkautui toinenkin geysir, Beehive nimeltään. Josta myöhemmin kuultiin että sen purkautumisväli vaihtelee 10 tunnista 5 päivään. Eli onnekkaita oltiin, kun kerettiin näkemään.

Sitten olikin aikaa lähteä kiertelemään geysireitä ja kuumialähteitä, koska Old Faithful purkautuu about 90 minuutin päästä seuraavan kerran. Rikin tuoksu oli aika huumaava ja paikoitellen iski kuuma ja kostea höyry päin kasvoja.

Ehdittiin bongata myös Lion Groupin komea geysir.

Kiertelyn jälkeen kerettiin vielä saada istumapaikat ennen Old Faithfulin uutta purkautumista. Tuli myös huomattua että geysirin purkautumisen odottamisessa maltti on valttia (mikä meitsiltä meinas loppua kun aurinko porotti otsalohkoon). Lopulta kuitenkin odotus palkittiin.

Seuraavaksi suunnattiin kohti Grand Prismatic springssiä. Tämmösiäkin näkyi matkalla. Ei paljon kiinnostanut nousta autosta ottamaan kuvia, sai ikkunan alas rullaaminen riittää. 

Ensin mentiin kuitenkin Fairy Fallssin parkkiin ja tarkoitus oli vaan kävellä katsomaan sitä Grand Prismaticia korkealta. Ainut vaan että se tie ei noussut koskaan ylöspäin. Lopulta tultiin kohtaan mistä ihmisiä puski mäkeä alas vuorelta. Joten ei kun offroadille ja vuorta ylös. Lopulta kun mäki oli lähes pystysuoraa ja tukit joiden yli piti kiivetä järkyn kokoisia meikäläiseltä loppui kondis ja usko siihen että pääsen hengissä alaskin päin. Atte meni vielä vähän korkeammalle räppäsemään kuvia.

Sen jälkeen meni hetki päästä mäki turvallisesti alas ja raahautua vielä takaisin autolle. Viimeinen pysäkki oli siis Midway Geysir Basin. Hyvän tähden sentään mikä määrä siellä oli aasialaisia turisteja! Hermo meinas mennä (nälkä). Kaikilla hirveä kiire ja väistetä ei varmana puhumattakaan, että annettaisi tilaa muille. Kivoi kuvia sai täältäkin.

Tosin itse Grand Prismatic aika valju tästä kuvakulmasta.

Sitten suuntana Montana, West Yellowstone ja hotelli. Huomasi että kello yli kuuden ja muitakin lähdössä pois puistosta. Ja jonossahan sitä joutu ajamaan alinopeutta ja pysähtelemään kun urpot jäi keskelle tietä ottamaan kuvia eläimistä. Hermo meni (kova nälkä).

Päästiin onneksi lopulta Montanaan ja hotellille (joka oli ihan osavaltioiden rajalla). 

Ja tuurimme jatkui koska hotelliin oli juuri ennen meitä kirjautumassa 15 huonetta vaativa iso (ranskalainen) porukka. Eli odotteluksi meni taas. Hermo. Nälkä. Äkkiä tavarat huoneeseen ja käveltiin kolme korttelia Three Bear ravintolaan. Pöydän jonotusaika 30 min. Baari, olut, ei haitannut!

Pakko oli syödä Bison Sirlion Tips annos molempien. Oli muuten erikoisen makuista lihaa. Ei pysty vertaamaan mihinkään muuhun lihaan. Hyvää joka tapauksessa! Ja nälkäinenhän olis syöny vaikka jänistä.

Tarjoilija oli tosi mukava ja sai suostuteltua meidät ottamaan jälkkäriksi blackberry piirakkaa. Taivaallista oli (kuvakin olis kiva)!