Unet meinasi tänäkin yönä jäädä vähäiseksi, koska lähellä majoitusta meni junarata. Junia kolkotti menemään noin vartin välein ja totta kai ne paskiaiset soitti junan pilliä taukoamatta. Onneksi mukaan oli pakattu korvatulpat, joten unet pelastuivat.
Perinteisen jenkkiläisen pancake aamiaisen jälkeen lähdettiin kävellen kohti Alamoa. Alamo on nykyään museona toimiva entinen lähetysasema ja linnoitus San Antoniossa. Espanjan varakuningas rakennutti kirkon ja sitä ympäröineet rakennukset 1700-luvulla paikallisväestön käännyttämiseksi kristinuskoon. Alamoa ei enää 1800-luvulla käytetty lähetystyöhön vaan se toimi linnoituksena, jossa käytiin monta taistelua, mm. Texasin itsenäisyyden alkuaikoina vuonna 1836 käyty ratkaisutaistelu texasilaisten ja Meksikon välillä. Kyseisessä taistelussa kuoli myös itse Davy Crockett. Paikka oli mielenkiintoinen ja siellä vierähti yllättäen tunti tutkiessa paikkoja. Poikkeuksellisen nähtävyydestä teki myös se, että se oli ilmainen.
Alomon jälkeen suunnattiin kohti River Walk:ia ja baareja.
Lounaan jälkeen päätettiin keskittyä pelkästään margaritoihin. Muuten, hauska sattuma parin margaritan jälkeen. Suunnattiin kohti eilistä ruokapaikkaa ja heidän mahtavia Texas size margaritoja (jotka oli pakko maistella myös tänään). Niin samaisella terassilla näytti istuvan hotellin aamupalalla meidän puhetta ihmetellyt amerikkalainen vanhempi pariskunta. Kun oltiin päästy itse pöytään ja saatu ne margaritat nassujen eteen, niin pariskunnan rouva lähti epäilyttävästi vaappumaan meitä kohti. Hän kävi heittämässä läppää siitä, että seurataan heitä ja pohti missä vessat sijaitsee. Vanhoina konkareina ohjattiin rouva oikeaan suuntaan. Hetken päästä huomasin että pariskunnan herra, joka istui muutaman pöydän päässä, otti salakuvaa meistä. Vaikutti siltä, että pariskunnallekin oli maistunut parit drinksut.
