Mád, Unkari part. 2

Aamupalan jälkeen käveltiin läheiselle Holdvölgyn viinikellarille, josta oltiin etukäteen käyty lukemassa netistä. Saatiin varattua aika englanninkieliselle kierrokselle klo 13:sta. Käppäiltiin aamupäivän kuumuudessa takaisin majoitukselle tsuumailemaan kartasta minne päin olisi järkevä lähteä autoilemaan viinikellarikierrosta odotellessa. Päädyttiin suuntaamaan parin läheisen kylän kautta kaupoille. Matkalla käytiin kuvaamassa myös viiniviljelmiä.

Klo 13 (kymmentä vaille) oltiin tikkana takaisin Holdvölgyn viinikellarilla. Jouduimme siis odottelemaan hetken mukaamme kierrokselle tulevaa australialaista pariskuntaa. Kierrokseen kuului kuuden eri viinin maistelu, ja siitä oli tehty hauska aarrekartta jota pääsimme seuraamaan. Kartasta näkyi myös koko tunneliverkosto, myös osat mitkä eivät olleet enää käytössä.

Opas yritti tarjota meille ennen kellariin menoa mukaan vilttejä, koska kellarissa lämpötila on +13 astetta ja kosteusprosentti 90-95. Ilmoitimme olevamme Suomesta. Jostain syystä kommentti ei auennut ennen kuin myöhemmin kierroksen aikana keskusteltiin eri maiden kesä- ja talvilämpötiloista.

Holdvölgyn kellarit on rakennettu 1300- ja 1400-luvuilla ja niitä on yhteensä 1,8 kilometriä. Kierroksen aikana opas kertoi millä tavalla kellareita on restauroitu ja näytti pätkiä mitkä eivät ole enää käytössä. Matkan varrella päästiin maistelemaan erilaisia viinejä, joista viimeisenä oli kaksi makeaa viiniä. Opas oli todella mukava ja asiansa osaava. Myös aussipariskunta oli selkeästi viinin ystäviä ja osasivat kysyä erinomaisia kysymyksiä, joita itselle näin harrastelijana ei tullut mieleen esittää. Tunnelma myös rentoutui mahottoman hyvin viimeistään kolmannen viinilasillisen jälkeen.

Jotenkin omituisesti kierroksen aikana (6 lasia viiniä plus vähän extraa) mieli virkistyi ja innoissaan ostettiin myymälästä 8 pulloa viinejä mukaan. Puolitoista tuntia kestänyt kierros maksoi maisteluineen huimat 12€ per peppu. Ostosten jälkeen hoiperreltiin takaisin majoitukselle. Atella meinasi kädet krampata, kun raukka joutui kantamaan kuuden viinipullon laatikkoa mukana. Kävi majoitukselle raahautumisen jälkeen hyvin äkkiä selväksi ettei tultaisi ihan hetkeen olemaan tarpeeksi selviä auton rattiin. Joten vesitankkauksen jälkeen lähdimme taapertamaan reilu kilsan päässä olevalle ravintolalle, missä kävimme eilenkin. Alun perin oli tarkoitus lähteä autolla pidemmälle syömään.

Kuumuus oli aika huikaiseva ja ravintolalle selviytymisen päätteeksi erilaisesti kylmien valkoviinien maistelu oli mahdottoman mukavaa varjoisalla terassilla. Tänään maistui syötäväksi heti kärkeen bruchettat, jotka todettiin erinomaisiksi edellisenä päivänä. Muutaman viinilasillisen jälkeen pääruuaksi Atte söi pastaa pestolla ja Eine friteerattua kanaa perunapyreellä.

Mukaan tarttui tänäänkin kaksi pulloa viiniä kotiin vietäväksi. Takaisin majoitukselle raahautuessa tuntui, että kuumuus vain lisääntyi koko ajan. Ilta menikin rauhallisesti terassilla istuen ja nauttien kaupasta ostettuja juustoja ja makkaroita, viiniä unohtamatta.

Kilometrejä saatiin tauluun tänään 41 km.