Vaikka Atte on kolmatta päivää kipeänä, niin parin buranan voimalla lähdettiin katselemaan näköaloja. Ei kylläkään kiinnostanut urheilu ylös, joten otettiin kyyti köysirataa pitkin menevällä tuolihissillä. Menopaluu kustansi 6,90 € per peppu. Minua saattoi vähän jänskättää. Tuolihissihän kulki kuitenkin about kolmen metrin korkeudessa. Satsasimme myös 2,50 € maksavaan turistikuvaan, mikä otettiin juuri ennen huipulle pääsyä. Saatatte ihmetellä miksi kyseistä kuvaa ei näy tämän tekstin alla. Noh, sitä kuvaa ei tule kukaan koskaan näkemään.
Tuolihissin kyytiin uskaltautuminen kannatti, koska ylhäällä päästiin näköalojen ihailemisen lisäksi kahvilaan. Meitsi makusteli pienen jäätelöannoksen, jossa saattoi olla vähän munalikööriä.
Liköörillä terästetty jäätelö auttoi kestämään alaspäin menevän hissin, joka oli vielä astetta pelottavampi kuin ylöspäin mennessä. Hengissä selvittiin, juuri ja juuri. Rystyset oli kyllä kovilla, kun piti puristaa koko matkan turvakaarta. Katse pysyi tiukasti horisontissa.
Pienen tuumailutauon jälkeen suuntasimme shoppailemaan. Tykkään monestakin syystä Saksasta ja yksi niistä on se, että meikäläisenkin kaviolle löytyy naisten kenkiä.
Tässä on nyt tullut sen verran shoppailtua, että päätettiin tänään satsata majoituksen viereisessä viinibaarissa mainostettuun menuuseen. Oli meidän budjetille vallan mainio vaihtoehto. Alkuun saatiin tomaatti-kermakeittoa, pääruuaksi schnitzel sienikastikkeella ja jälkkäriksi jonkin sortin makeaa mansikkakermaa. Haluan huomattaa, että Atte lupautui syömään sieniä ihan siitä syystä kun minä uskaltauduin aamupäivällä siihen kidutustuoliin. Molemmat siis voitettiin tänään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti