Matkalla jälleen!

Herätys soi aamulla klo 4:00. Silmät ristissä piti lähteä matkaan ja oli vähintäänkin sellainen olo, että jotain jäi. Varsinkin kun matkalaukut oli purkanut viimeksi vasta toissa päivänä. Eikä tavarat ja vaatteet uudessa kodissa ole vielä siellä missä niiden pitäisi olla, joten kaiken etsimiseen menee ainakin tuplamäärä aikaa. Senkin takia oli aikas pöllähtänyt olo.

Kentällä iski karu totuus vasten kasvoja, kun ei saatu kummallekaan lennolle viereisiä paikkoja. Ah, sitä hampaiden kiristelyn määrää.. Haha.

Ensimmäisestä lennosta selvittiin kuitenkin hengissä Kööpenhaminaan. Päätettiin käydä syömässä jotain, niin ei tarvitse sitten perillä etsiä ensimmäisenä ruokaa. Suuntasimme kahvilaan ja mentiin samantien sekaisin vieraasta valuutasta. Noh, otettiin joka tapauksessa tuoreet täytetyt patongit ja mehut. Kassalla meinattiin molemmat saada sydäri, kun korttilaite kysyi kummalla valuutalla haluat maksaa. Eli näkyi myös eurohinta mikä olikin mukavat 30,96€. Kaksi sämpylää ja kaksi mehua... Tuli snadisti ikävä Samosta jossa kaksi alkuruokaa, kaksi pääruokaa ja litra viiniä sai samaan hintaan.

Sämpylät olivat kuitenkin tuoreet, todella hyvänmakuiset ja ennen kaikkea täyttävät. Joten maleksittiin porvarimahat pystyssä tyytyväisenä kohti seuraavaa lentoa. SAS:n koneessa odottikin iloinen yllätys, kun kerrankin jalkatilaa olisi ollut vaikka muille jakaa!

Pythagorio Day 8.

Aamulla pistettiin loput kamat kasaan. Meinasi käydä huonosti kun kilot vaan meinasi paukkua yli. Pienen vatvomisen ja hikoilun jälkeen saatiin lopulta laukut sille mallille, että ehkä selvitään. Lentokentälle jää vielä jännitystä.

 

Sen jälkeen lähdettiin etsimään aamupalaa. Ja viimeisenä ohjelmassa Samoksen reissulla oli majataloa vastapäätä olevassa arkeologisessa museossa käyminen. Olisihan se ollut noloa jos siellä ei olisi jaksanut käydä, kun matkaa oli kuitenkin vain tienylityksen verran. Sinne olisi saattanut joku päivä vahingossa vaikka kompastua sisään ohi kävellessä.

 

Yllättävää kyllä siellä ei ollut ilmastointia mitä oli innolla odotettu. Joten jaksettiin puoli tuntia hikoilla ja ihastella ruukkuja ja patsaita ynnä muuta. Upea museo ja jos olo olisi ollut vähän vähemmän hikinen, niin olisi mielellään tarkemmin tutustunut asioihin. Kuvia ei saanut harmi kyllä sisällä ottaa.

 

 

 

 

 

Sittenpä vaan suunnattiin taksilla kohti lentokenttää. Tämänkertainen kuski pissasi meitä ainakin euron verran silmään, koska hinta olikin 9 euroa. Noh, ei onneks menty konkurssiin ja päästiin lentokentälle kaikkien muiden suomalaisten perään kilometrin mittaiseen jonoon.

 

Jos kreikkalaisessa järjestelmällisyydessä ei noin niin ku muuten ole kauheasti kehumista, niin Samoksen lentokentän turvatarkastus oli yksi helpoimmista ikinä! Ei mitään typerää laita kännykkä yhteen koriin ja toiseen tietokone ja kolmanteen vyö ja kengät. Kaikki sai olla samassa kassissa ja turvatarkastus pikana ohi. Peukut sille! Sen jälkeen pääsinkin ostamaan taxfreestä pari pulloa lisää viiniä. Peukut myös sille.

 

Lentomatka kotiin olikin paljon menomatkaa mukavampi kun jaksoi lukea kirjaa. Tosin kaikki miljoonat kuulutukset meinas ottaa välistä päähän. Onneksi Suomeen saapuessa paistoi aurinko ja lämmintä oli +18, niin ei tarvinnut samantien paleltua.

 

 

 

 

Lopuksi vielä sanottava, että kyllä se Samos sen verta kiva saari oli että sinne voisi joskus harkita mennä uudestaankin. Varsinkin Pythagorionin kaupunki oli mukavan kokoinen ja ravintolatarjontaa oli runsaasti. Ihmiset olivat todella mukavia, ystävällisiä sekä avuliaita. Ruoka oli erinomaista ja edullista. Lopujen lopuksi reissu ajoi täydellisesti asiansa ja päästiin irrottautumaan arjesta ja kaikesta siihen liittyvästä.

Pythagorio Day 7.

Aamun sähkökatkoa pakoon lähdettyämme käppäilimme uusia reittejä kohti rantabulevardia.

Kävimme myös katsastamassa Pythagoraan patsaan.

 

 

 

 

 

 

Aamupalan jälkeen suuntasimme shoppailemaan. Sitten olikin jo pakko lähteä majatalolle katsomaan miten täyteen laukut jo niistä ostoksista tulee. Karu totuus tuli vastaan. No more tuliaisia. Sniif.

 

Koska mitään ei ollut enää tehtävissä eikä voinut lähteä jatkamaan shoppailua, niin jouduttiin suuntaamaan rantabulevardille juomaan viiniä ja lukemaan kirjaa. Taidettiin ottaa parit drinksutkin...

 

 

 

 

 

 

Tulimme istuneeksi siinä useamman tunnin, jonka aikana tuuli yltyi todella kovaksi. Täällä on ollut koko viikon ajan koviakin tuulia, yleensä iltaisin. Nyt tuuli oli välillä niin kovaa, että piti pitää lasista kiinni ettei juomat pääse kaatumaan. Kävelimme myös sataman päätyyn asti ottamaan viimeiset kuvat. Ja siellä tuntui että tuuli oli niin kovaa, että lähtee oikesti itsekin sen mukaan.
 

 

 

 

 

Illan alkaessa hiljalleen hämärtyä suuntasimme kohti reissun parasta ravintolaa. Oltiin päätetty ettei uskalleta riskeerata viimeistä iltaa random ravintolalla. Paikka olikin jo melkein täysi ja samoihin aikoihin meidän kanssa saapui niin monta seuruetta ettei tyhjiä pöytiä enää sen jälkeen ollut. Joten jonoa oli koko meidän ruokailun ajan. Eli kyllä siitä ravintolasta joku muukin tykkäsi.
 

Tällä kertaa otettiin alkuun munakoisoa uunissa tomaatin ja fetan kanssa sekä uunissa paistettua fetaa filotaikinan sisällä jonka päällä oli hunajaa ja seesaminsiemeniä. Molemmat oli ihan mielettömän hyvää! Varsinkin filotaikina feta!!

 

Varmaankin kovasta tuulesta johtuen sähkötkin meni toisen kerran tänään kesken alkupalojen syönnin. Oli hetkellisesti hyvinkin romanttinen tunnelma. Onneks sähköt palasi ennen pääruuan tuloa, niin näki mitä söi.
 

Pääruuaksi otimme molemmat Souvlakin lampaasta. Ei sille vaan voi mitään miten hyvää grillissä grillattu liha on. Ja tämä lammas oli vieläkin parempaa kuin muutaman päivän takainen Souvlaki!

 

Sittenpä sitä olikin niin naatti ettei voinut muuta kuin laahustaa takaisin majatalolle. Varsin mukava viimeinen päivä. Seuraavana päivänä joutuu takaisin Suomen sateisiin. Varmaan palellutaan, kun lämpötila putoaa yli puoleen.