Trittenheim, Saksa

Tänään taas matka jatkui. Tarkoituksenamme oli ajella läpi Alsacen viinitie pohjoiseen mentäessä. Kävi kuitenkin aika äkkiä selväksi ettei tulla jaksamaan sitä kokonaan. Meidän taistelulaiva Mondeo on nimittäin hippasen haasteellinen pyöritellä pienien kylien läpi.

Sinniteltiin kuitenkin sellaiset 35 km, jonka jälkeen oltiin ihan loppu. Siirtyminen moottoritielle ei tullut yhtään liian aikaisin.

Ranskassa ei ole käytössä vignette systeemi vaan tullitiet. Eli moottoriteillä ajamisesta maksetaan sen mukaan kuinka pitkän matkaa ajelet. Samoin kuin Italiassa ja Kroatiassa. Ajelimme aluksi Strasbourgin jälkeen moottoritietä sellaiset liki 80 km, mikä maksoi 8,80 €. Ongelma kuitenkin ilmeni siinä vaiheessa, kun tullilta matkaa jatkaessa ei saatukaan uutta lippua. Olimme siirtymässä seuraavasta liittymästä pois, mutta eihän se tietenkään onnistunut kun ei ollut lipuketta minkä mukaan maksaa. Meni taas pikkasen tunteisiin ja tuli vatsan väänteitä. Onneksi jostain kopista hyppäsi ranskalainen herra auttamaan hukassa olevaa suomalaista. Lopulta poistumismaksu oli 70 senttiä ja päästiin jatkamaan matkaa.

Välietappina meillä oli pieni koukkaus Luxemburgin puolelle ja siellä Bernard & Massardin viinitila. Pääsimme mielenkiintoiselle kierrokselle tutustumaan kuohuviinin valmistamiseen. Sen jälkeen oli mukava makustella muutamat lasilliset kuohuvaa terassilla.

Matka jatkui kohti Moselin laaksoa ja tämän päiväistä majoitusta. Atte raukka on saanut joko auringonpistoksen tai eilinen kanin syöminen ei ollut hyvä veto. Joten tänään on kaikinpuolin ollut hieman matkaväsymystä. Ilta vietettiin hiljaiseloa majoituksella ja kerättiin voimia huomiseen Moselin valloitukseen.

Päivän kilsat 325 km.

Riquewihr, Ranska part. 2

Perinteinen ranskalainen aamupalaa saatiin tänään mukavasti terassilla viiniviljelmien vieressä.

Kiireettömän aamun jälkeen lähdettiin tutkimaan Riquewihrin kaupunkia. Upean näköisiä taloja oli kiva toljotella ja joka kadun kulmasta löytyi joko viinikellari tai viinitupa.

Meitsi löysi kyliltä myös joulukaupan!

Lounasta mentiin ihan snadisti liian myöhään syömään, koska juuri ennen meitä oli varmaan lähemmäksi 20 ihmistä kerenny tehdä tilauksen. Joten lounastelu venähti liki puoleentoista tuntiin. Eipä tuo tietysti siinä määrin haitannu kun viiniä siinä samalla lipitteli. Nälkä vaan meinasi yltyä sietämättömäksi.

Pizzat täyttivät vatsaa mukavasti ja sen jälkeen piti vähän vajutella shoppailun muodossa. Viiniäkin tarttui "muutamat" pullot mukaan. Ranskalaiset osaavat kaiken muun ohella tehdä myös erinomaisia macaroonseja. Namskis!

Illalla tiemme vei takaisin vanhaan kaupunkiin ruokailemaan. Päädyimme La Grappe d'Or ravintolaan makustelemaan possua, kania ja kaikenlaista muuta mukavaa.

Riquewihr, Ranska

Aamulla tankattiin hyvät aamupalat hotellilla (Atte joi kaksi tupla espressoa harkiten vakavissaan vielä kolmatta) ja sen jälkeen suunnattiin suoraan Sveitsin puolelle. Liechtensteinin kautta ei tarvinnut tänään ajaa, koska hoidettiin eilen se Hofkellerein viinitilalla käynti.

Rahat ilmeisesti poltteli taskussa, joten pysähdyttiin heti kärkeen Sveitsin puolella Appenzellin kaupunkiin shoppailemaan. Oli todella kivan näköinen pieni kaupunki, jossa olisi voinut viettää kauamminkin aikaa. Pyhäpäivän vuoksi saatiin puolitoista tuntia ilmaista parkkiaikaa, mikä oli hyvä koska luottokortti ei olisi maksuvälineeksi käynyt ja paikallista valuuttaa ei ollut lainkaan mukana.

Seuraava välietappi oli Rheinin putoukset.

Päivä menikin sitten Sveitsin kylien läpi nytkytellessä, koska sen verran pihejä oltiin että ei kiinnostanut maksaa 40 € Sveitsin vignetestä yhden päivän ajoa varten. Eikä tilanne Saksan puolella parantunut, kun tiet olivat melkein yhtä pieniä. Freiburgin kaupungin läpi ajaessa kolari, jälleen kerran, viivästytti meitä lähes puoli tuntia. Tänään kilometrejä tuli 268 km, joiden ajamiseen meni sellaiset kivat kuusi tuntia, siis pelkkää ajamista. Pikkasen koetteli hermoja välillä.

Ranskan puolelle päästyämme muut autoilijat katosivat jonnekin ja päästiin tykittämään rauhassa loputtomilta tuntuvien maissipeltojen läpi.

Siis hetkinen. Maissipeltojen? Luulin että tullaan viinialue Alsacelle. Onneksi loppumetreillä ne viiniviljelmätkin löytyivät. Kuva majoituksen ikkunasta.

Majoitukseltamme on onneksi vain kivenheiton matka Riquewihrin vanhaan kaupunkiin. Joten reissumme kaikkein raskaimman ajopäivän jälkeen oli kiva mennä syömään ja juomaan viiniä. Mielialakin nousi kummasti, kun sai ruokaa.