lauantai 23. helmikuuta 2019

Berliini lauantaina

Päivä valkeni taas ihanan aurinkoisena. Aamupalan jälkeen suunnattiin ensimmäisenä kohti Nollendorfplaztia, jossa tiedettiin olevan lauantain perinteiset Winterfeldplatzin markkinat. Kirpsakan viileässä mutta auringoisessa säässä oli mukava kierrellä saksalaisella torilla. Myynnissä oli upeita vihanneksia, leipiä, juustoja, lihoja, kaloja, makeita tuotteita, syömisiä, juomisia, kukkia jne jne. Maisteltiin yhteistuumin lämmintä punssia, pinaatti-juusto täytteisiä lettuja sekä savulohi sämpylät. Mukaan tarttui myös Einelle uusi kaulaliina ja macaroneja.









Seuraavaksi metroiltiin Aleksanderplatzille. Katsastettiin ensin tv-tornin tilanne, jossa jonotusaika oli mukavat 2 tuntia. Jatkettiin siis tyytyväisenä matkaa kohti DDR museota. Myös sen ovella oli tietenkin niin pitkä jono, että todettiin ettei kiinnostus pientä museota kohtaan ollut niin suuri, että kannattaisi lähteä menettämään hermoja ihmismassan keskelle. Matka siis jatkui taas.

Päädyttiin Nikolaiwiertel kortteliin, josta löytyi useita baareja ja ravintoloita. Pieni orastava vitutuskin kaikkosi irlantilaisten kahvien myötä ja seuraavassa panimoravintolassa irtosi jo seurueelta vienoja hymyjä.





Löysimme matkalla takaisin tv-tornille päin pienen kahvilan, missä pääsimme juomaan terästettyä glühweiniä mukavasti helmikuisessa säässä.



Tv-tornille päästyämme jonotusaika olisi ollut rapsakkaat kolme tuntia. Joten luovutettiin sen suhteen ja suunnattiin lähijunalle, jolla puksutettiin takaisin tutulle Zoologischer Gartenille. Pienen kierroksen jälkeen päädyttiin italialaiseen ravintolaan nimeltä Luardi. Henkilökunta vaikutti aidoilta italiaanoilta ja palvelu oli sen mukaisesti letkeää. Yhteisenä kielänä toimikin sopivassa määrin englannin ja saksan sekä italian sekoitus. Alkuun seurueemme makusteli Hugo nimiset drinksut ja carpazoa. Pääruuaksi valkattiin kaikki vähän erilaiset pizzat. Loistavan ruuan päälle jälkkäriksi valikoitui tietenkin italialaisittain limoncelloa.





Lopuksi vielä random kuvia tältä päivältä.





Aurinkoinen päivä Berliinissä

Reissun toinen päivä valkeni hieman tuulisena, mutta ihanan kirkkaana. Sääennustekin lupasi koko päiväksi vähintään puolipilvistä ja aurinkoista keliä. Maittavan ja runsaan aamiaisen jälkeen ryhmä rämä suuntasi kohti metroa ja Checkpoint Charlieta.



Lähellä sijaitsi myös jo ennalta internetin ihmeellisestä maailmasta löydetty Trabi Museo. Trabanteja ja niistä kaikenlaista tietoutta sisältävä pieni museo oli ehdottomasti koko 2,50€ arvoinen, minkä se per peppu kustansi.





Museon jälkeen käppäiltiin Brandenburgenin portille, jossa pidettiin myös pieni kahvipaussi. Turisteja sen ympäristössä oli kyllä kiitettävä määrä. Myös yllättävän paljon ympäri kaupunkia nähtiin kulkemassa isoja turistiryhmiä oppaan kera.



Seuraavaksi pienen arpomisen jälkeen käveltiin juutalaisten muistomerkille. Se olikin erikoinen paikka, kun ensisilmäyksellä paikka ei vaikuttanut oikein miltään. Kuitenkin tarkemmin kun lähti tutustumaan, niin betonipilarit (tai miksi noita nyt nimittäisi) olivatkin oikein kuvauksellisia.






Muistomerkin jälkeen jatkettiin matkaa eteenpäin. Jonkusen kadun jälkeen löydettiin päättyvältä tieltä yksi säilynyt DDR:n aikainen vartiotorni.


Seuraavaksi taas paistateltiin vähän päivää ja pohdittiin mistä lähdetään etsimään sapuskaa. Päädyttiin metroilemaan Nollendorfplatzin asemalle. Siellä käppäillessä löydettiin sattumalta Amrit niminen intialainen ravintola. Paikka oli lähes tupaten täynnä, mutta päästiin änkeämään itsemme sisään. Rohkeita ihmisiä näytti myös syövän, tai ainakin juovan kahvia ja happy hour drinksuja myös terassilla auringonpaisteessa. Alkuun mekin makusteltiin drinksut, vähän niin ku nälän kohottamiseksi. Ja sen jälkeen syötiin kaikki lammasta (naiset pinaatin, valkosipulin ja inkiväärin kera sekä miehet pähkinöiden ja kotijuuston kera). Kyytipojaksi nautittiin kaksi karahvia punaviiniä. Koko lysti kustansi huimat 68 €. Oli muutenkin kaiken kaikkiaan ihan loisto mesta. Ihan mielettömän hyvät sapuskat ja makoisat juomat. Vessatkin olivat kuin mini-palatseja. Suosittelen ja menisin toistekin!



Vatsat täynnä ja tyytyväisinä suunnattiin hotellille. Siellä miehet pukivat lisää lämmintä päälle ja lähtivät kohti Union Berlin vs. Arminia Bielefeld jalkapallomatsia. Matsissa oli kuulemma hieno tunnelma ja se päättyi lopulta tasapeliin 1-1. Ottelu pelattiin pakkassäässä, mutta herrat olivat onneksi hyvin valmistautuneet sietämään vilakkaa säätä.




Samaan aikaan toisaalla naiset shoppailivat ensin joulukaupassa ja sen jälkeen askartelukaupassa. Molemmat olivat aika huimia paikkoja. Olisi voinut vaikka koko päivän viettää tutkimassa kaikkea kivaa.







Shoppailun jälkeen käppäiltiin vielä Europa Centerille (pienille) jäätelöille ja drinksuille.