Falcon Stadium, CO

Taas yksi hyvin nukuttu yö trampoliinilla. Onneksi lattia viettää vessaan päin niin yölliset vessareissut on nopeampia...

Aamupalaksi eilen ostettu mausteilla kuorrutettu patonki näytti kaupassa todella hyvältä. Todellisuudessa mausteiden seassa oli niin kamalasti suolaa, että meni litra vettä heti perään. Hitto mehukin oli niin sokerista ettei siitäkään ollut kuin haittaa. Huomiseksi käytävä etsimässä jotain vähempi suolaista leipää.

Rauhallisen aamun jälkeen suunnattiin kohti US Air Force Basea, jossa sijaitsee Falcon Stadium. Siellä Air Force Falcons kohtasi tänään Morgan State Bearsin kauden avausottelussa. Pietikäiset lähti taas jännäkakkailemaan, tyhjensi auton (vaarallisista vesipulloista, takeista ja kengistä) ja otti vain minimimäärän tavaraa mukaan järkyttävien turvatoimien pelossa. Löydettiin jännityksestä huolimatta perille (ei sitten minkäänlaisia tarkastuksia). Saatiin auto helposti parkkiin, tosin jäätiin nakkiin muiden autojen keskelle. Eli ei tarvinnut pitää kiirettä pois lähdöllä.

Parkkipaikalta kun tallailtiin stadionin läheisyyteen, avautui hieno näkymä kadettien tailgate alueelle. Ja mistä tiedämme että se oli vain kadeteille. No tietty siitä että yritettiin tunkea itsemme sisään, mutta jostain syystä kummaltakaan meistä ei löytynyt Military ID:ta... Siirsimme siis itsemme tyynesti stadionin läheisyyteen.

Eilen pelättiin vesisadetta tälle päivälle, mutta onneksi sitä pelkoa ei enää ollut. Vaikka aurinko olikin pilvessä tuntui kuumuus sellaiselta, että alkoi hattua kaipaamaan. Patte oli järkevästi ottanut valmiiksi lippiksen päähän ja Peine joutui hattu ostoksille. Oli nimittäin jo eilisen pilvisen päivän aikana päänahka vähän palanut. Hatut päässä pelin seuraaminen oli mukavaa vaikka aurinko pysyikin pilvessä. Tosin paistoi se hetkellisesti puoliajan paikkeilla ja tietty Peine alkoi punoittaa samantien. Koska eihän (vaarallista) aurinkorasvaa voinut ottaa mukaan.

Ennen peliä ilmavoimilla oli omia perinteitä. Aluksi esiteltiin useita kadettien joukkueita ja heidän johtajiaan. Asiaan kuului myös se, että kadetit juoksivat esittelyn jälkeen kilpaa katsomoon. Sen jälkeen viisi laskuvarjohyppääjää hyppäsi lentokoneesta ja laskeutui vuoronperään keskelle kenttää.

Itse peli oli vielä ensimmäisen puoliajan ihan mielenkiintoinen. Sen jälkeen piste-eroa oli jo niin paljon että ihmiset alkoi valua pois katsomoista. Pelin lopullinen tulos oli Air Forcelle 63 - 7. Yleisömäärä oli 33 734.

Falcon Stadium oli mukava ja erilainen muihin stadioneihin verrattuna, koska suurin osa kojuista oli paikalle tuotuja eikä kiinteitä niin kuin yleensä stadioneilla. Valikoimassa oli siis kaikkea erilaista.

Pelin jälkeen autolle suunnatessa huomasi hyvin että ollaan armeijan alueella, kadettien tailgate alue oli jo täysin siivottu. Viimeistä roskaa myöten! Autolla päästiin lähtemään liikenteeseen yllättävän kivuttomasti. Lähinnä siksi että oltiin aika lähellä parkkialueen loppua. Mutta suureksi osaksi siksi, että amerikkalaiset ovat ystävällisiä myös auton ratissa!

Pelin jälkeen suunnattiin Colorado Springsin keskustaan ja kehuttuun pitsa paikkaan nimeltään Il Vicino. Nälkäiset possut tajus ottaa kameran esille vasta kun alkusalaatit ja puolet pitsoistakin kerkes mennä...

Nyt pakkailua ja valmistumista huomiseen matkan jatkumiseen. Saas nähdä millainen yö on edessä, kun molemmat (meitsi tietty enemmän) ollaan ihan katkaravun punaisia. Aika järkkyä, koska varsinaisesti aurinko tosiaan paistoi varmaan 10 minuuttia.

Pikes Peak & Garden of Gods, CO

Suhteellisen hyvin nukutun yön jälkeen (yhdellä tyynyllä ja yhteisestä peitosta tapellen) aamu alkoi kivemmalla suihkulla kuin edellisessä majoituksessa. Tosin pyyhe oli postimerkin kokoinen, eli puoliksi oli harrastettava ilmakuivausta. Selvittiin kaikesta huolimatta hyvissä ajoin matkaan. Käytiin syömässä Adam's Mountain Cafessa aamupalaksi mielettömän hyvät avokado omeletit (ei kauheen kuvaukselliset). Ja siitä suuntana Pikes Peakille menevä Cog Railway.

Etukäteen ostetut liput parkkipaikan kera kustansi 81 dollaria. Ja oli kyllä jokaisen pennosen arvoinen! Matka ylös 4 302 metriin kesti reilun tunnin. Matkalla oli upeita maisemia, joista me ei tietty nähty mitään koska oltiin väärällä puolella vaunua.

Ylhäällä ilma oli sen verran ohutta, että huomasi hengästyvänsä pienemmästäkin ponnistelusta. Tuli vähän huono olokin, joten puoli tuntia kuvien ottamiseen oli ihan tarpeeksi.

Takaisin alhaalle päästyämme oli pakko ajaa suoraan majoitukselle vaihtamaan kevyempää vaatetusta. Lämpötila kun oli noussut taas mukavasti. Seuraavaksi suuntasimme Garden of Gods puistoon. Ensimmäinen pysähdys oli Balanced Rock. Kävi kamalan hyvä munkki, kun saatiin auto parkkiin. Kaikki myöhemmät parkkipaikat (joita oli todella vähän) oli kaikki täynnä.

Jatkettiin ajelua puiston ympäri. Kävästiin myös Visitors Centerissä hakemassa kunnollinen kartta ja ohjeistusta. Alkuperäinen kävelyreitti mille oltiin menossa jäi menemättä, koska ei saatu autoa parkkiin.

Päädyttiin sitten Siamese Twins reitille, joka oli mailin mittainen ja jossa oli ihan mukavasti nousua. Kyllä sitä luonto onkin hienoja muodostelmia saanut aikaiseksi.

Loppu ilta menikin Walmartilla aamiaisaineksia valiten ja sadeviittoja metsästäen. Eihän me niitä tietty löydetty, joten täytyy toivoa ettei huomenna sada vettä!

Rocky Mountains, CO

Useamman tunnin unien jälkeen oli huomattavasti kivempi aloittaa uusi päivä. Kivointa oli se että päästiin jatkamaan matkaa. Ja nimen omaan päästiin ajelemaan pienille ja rauhallisille teille, pois ison kaupungin ruuhkista ja ruuhkahelveteistä. Ensimmäisenä suuntana oli Breckenbridge.

Matkalla alkoikin satamaan, paikoitellen kaatamalla, ja Breckenbridgeen päästyämme päädyttiin ajamaan suoraan keskustan läpi. Kaupunki näytti todella kivalta vanhaantyyliin rakennetulta, mutta koska meillä ei ollut edes yhtä sateenvarjoa ei pysähtymisessä ollut mitään järkeä. Matka jatkui kohti Fairplayta, jossa oli kuivempaa ja pysähdyttiin kahville. Matkalla oli paljon mukavia vuoristonäkymiä ja korkeuseroja. Kuten Hoosier Pass 3 517 metrin korkeudessa.

Fairplaysta oli enää puolentoista tunnin matka lopulliseen päämäärään Colorado Springssiin. Päästiin hotellille ja tultiin siihen tulokseen että pestään samantien koneellinen pyykkiä. Ilma kun oli niin epävakaa ettei ulkoilma-aktiviteetit houkutelleet.

Illaksi ajeltiin syömään Frontier Range Barbeque ravintolaan. Taas sai hyvää olutta sekä kunnon barbeque ruokaa. Nälkäisinä ei edes kuvia muistettu ottaa (sori). Mutta voitte itse kuvitella ribsit joista luut tippuu itsestään ja siihen päälle kotitekoiset kastikkeet. Niin ja se pulled pork sekä kunnon perunasalaatti ja raikas coleslaw.

Nyt vatsat täynnä nukkumaan, että aamulla jaksetaan lähteä vuorelle...