Lauantai lämmössä

Olipas kiva aloittaa aamu laiskasti tekemällä itse aamupalaa ja syömällä rauhassa ruokailutilassamme. Sen jälkeen käytin hyvän ajan rasvaamalla itseäni aurinkorasvalla. Suuntasimmekin heti aamusta biitsille varaamaan rantatuolit ja varjon, jotka kustansivat huimat 12€ per päivä. Aamupäivän aikana taivaalla pyöri paljon pilviä. Joten tuulen kera auringon ollessa pilvessä meinasi tulla jopa vähän kylmä. Sitkeästi kuitenkin makoiltiin, Eine lukien ja Atte välillä kuorsaten. 

Iltapäivään mennessä pilvet hävisivät ja lounaalla käynnin jälkeen oli olo kuin makkaralla grillissä. Lopulta oli pakko luovuttaa, kun tuntui että nahka alkaa tosissaan kärventyä. Suuntasimme siis upeaan majoitukseemme rauhoittumaan hetkeksi. Oli muuten ihana päästä vähäksi aikaa pois kuumuudesta, ihmisvilkkaudesta sekä hälinästä ja istahtaa sohvalle kuohuviinin kera. (Joko alkaa mennä liian pitkälle majoituksen hehkuttaminen? Ei kai...) Niin ja siis onhan meillä merinäköalakin, tosin riippuen siitä pitääkö naapuri ikkunaansa ja sisäoveaan auki vai kiinni..

Samaan syssyyn pakko vähän kehaista tätä makoisaa sangriaa mihin tutustuimme jo pari vuotta sitten Gran Canarialla käydessä. Pullon kun saa tuosta lähi Sparista hintaan 1,75€.

Olimme kuulleet päivän aikana huhuja kulkueesta ja välillä rannalle kuului rytmikästä rummutusta jostain kauempaa. Päädyimmekin vahingossa lähtemään liikenteeseen illasta juuri kun kulkue tuli meidän kohdalle katua. Katsomossakin oli vähintään yhtä paljon eri asusteisiin pukeutuneita ihmisiä kuin kulkueessa.

Lopulta päätimme lähteä kohti ravintolaa mihin olimme ajatelleet mennä syömään, koska ajattelimme kulkueen kohta loppuvan. Ravintolassa keskustelu oli suhteellisen vaikeaa, koska ulkona pauhasi kulkueessa vaikka minkälaista musiikkia ja jumputusta (yhdellä jos toisellakin Enrique Iglesias). Ruoka oli odotetusti todella mahtavaa! Yksi parhaimmista (Filet Mignon) pihveistä ikinä! Atte pääsi syömään upeasti valmistettua mureaa lampaan lapaa. Jälkkäriksi maistelimme mielettömän hyvän makuista whiskey nimistä annosta. Vähän niin ku tiramisu tyyppisesti tehty jäätelöannos.

Niin ja me taidettiin ajatella ennen ruokailua, että kohta se kulkue loppuu. No eipä loppunut. Jatkui yhteensä about kolme tuntia.

Puerto del Carmen: ensikosketus

Melkein 7 tunnin lentomatkan ja 4518 km jälkeen kuiva ja kuuma hiekankylläinen tuuli tervehti meitä lentokoneesta ulos astuessa. Matkalaukkuja odotellessa meinasi taas epätoivo vähän iskeä, kun hypättiin tavarahihnalta toiselle ja omia laukkuja ei vaan näkynyt. Samalla lennolla olevia ihmisiä kävi kolmelta eri laukkuhihnalta hakemassa laukkujaan, espanjalaista logiikkaa vai 'sekoitetaan vähän pakkaa ja heitetään pari yllätys sektoria peliin' tyyppistä ajattelua. Tiedä häntä.. Onneksi kuitenkin laukut löytyivät ja päästiin taksijonoilemaan. Taksikuski ei tosin yllättäen tiennyt missä meidän majoituksen osoite sijaitsee, mutta kartan avulla löydettiin oikealle kadulle (pääkadulle...). Perillä kaikki ihmeteltiin yhdessä puuttuvia talojen numerointia. Onneksi Atella oli pieni haisu majoitusta ympäröivistä rakennuksista ja taksikuski laski kartasta sivukatujen mukaan missä olisi oikea paikka jättää meidät pois. Osuttiin kerralla oikeaan osoitteeseen ja saatiin raahattua itsemme laukkujen kera upeaan majoitukseemme.

Pikaisen vaatteiden vaihdon jälkeen suunnattiin etsimään murua rinnan alle, koska edellisestä syömisestä olikin vierähtänyt jo sellaiset 13 tuntia. Siis jos ei lasketa lentokoneessa nautittuja twixejä ja vettä. Päädyttiin kivaan italialaiseen paikkaan pitsalle ja oluelle sekä jälkkäriksi sain vielä aitoa kotitekoista italialaista limone jäätelöä. Aurinko ja hyvä ruoka sai äkkiä unohtamaan huolet ja murheet!

Iltakuvaa biitsistä.

Loppuillasta päädyimme vielä pienelle "iltapalalle", eli heräteostoksena uusien tuoksujen jälkeen piffit hintaan 8,50€.

Don't worry

Hankittiin lennot ja majoitus Puerto del Carmenista Lanzaroten saarelta alle kaksi vuorokautta sitten. Joten eilinen meni pienen paniikin vallassa, kun Eine yritti pakata kiireessä organisoidusti ja Atte odotti majoituksesta lisätietoja don't worry -mieheltä.

Matkatavarat saatiin kuitenkin kasaan ja don't worry -mieheltä oli lopulta tullut mailia kolmen jälkeen aamuyöllä. Viiden tunnin yöunien jälkeen tehtiin isot evässämpylät mukaan, jotka ajateltiin syödä juuri ennen turvatarkastusta. Lentokoneruoka nimittäin maksaa hunajaa eikä ole sen hinnan arvoista. Lähtöhötäkässä sämpylät sitten kuitenkin jäivät jääkaappiin odottamaan lomalta paluuta. Toivottavasti ei unohdettu mitään muuta...

Hetken päästä päästään lähtemään kohti lämpimää! Päivitellään välillä auringonoton ja sangrian lomassa kivoi kuvii tänne, niin miljoonat seuraajamme pääsette mukaan tunnelmaan.