Hetken aikaa majoituksella voimia kerättyämme lähdettiin taas liikkeelle. Ensin etsimme sen kuuluisimman suklaapaikan (Antica Dolceria Bonajuto), missä vielä tänäkin päivänä valmistetaan suklaat vanhan atsteekkien aikaisen reseptin mukaan. Sen jälkeen piti taas kerätä voimia hetken ajan kuoharilla.
Oli ajateltu jättää kukkulalle (kaupungin ylempään osaan) kiipeäminen kokonaan huomiselle, mutta tylsyyden puuskassa lähdettiinkin hiljakseen matelemaan ylöspäin. Ihmeellisiä sivukatuja ja miljoonia rappusia myöhemmin puuskutettiin lopulta San Giorgion kirkon portaille. Illan hämärtymistä kaupungin ylle olikin mukava seurata ja odottaa hengityksen tasaantumista.
Kirkolta laskeuduttiin piiitkän pitkät portaat suoraan majoituksen eteen ja pähkäiltiin miten jaksetaan samaiset (Vähintään miljoonat) portaat huomenna vetää ylöspäin. Onneksi on koko päivä aikaa päästä vuoren päälle ihailemaan maisemia.
Seuraavaksi hengailtiin parissa eri paikassa alkudrinkeillä kunnes yritettiin löytää ravintolaa minne mennä syömään. Lopulta luovutettiin ja mentiin irkkupubiin, että Atte pääsi juomaan reissun ensimmäisen oluen. Tilattiinkin siinä sitten pizzat, mitkä osoittautui yhdeksi parhaista pizzoista ikuna. Varsinkin Aten bresaola pizza oli ihan mahtava! Jälkkäri mojitojen (jotka kassasetä unohti laskuttaa) jälkeen pyörittiin pienessä tuiskeessa takaisin majoitukselle.
Muita kuvia ehkä luvassa huomenna, jos saadaan tabletin nettiyhteys toimimaan. Muussa tapauksessa myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti