Älykkäänä ihmisenä herra Pietikäinen oli hyvissä ajoin ostanut Mondeolle edullisen paikan parkkihallista, josta tähtäimenä olevaan terminaali ykköseen oli ulkona olevan mainoksen mukaan vain 30 askeleen pituinen matka. Tosin tämän mainoksen todisti vääräksi seurueen eläkeläinen laskemalla askeleensa joita kertyi lopulta vähintäänkin 50 terminaalin ulko-oville.
Turvatarkastuksesta suoriuduttiin taas kunnialla. Eine pääsi "satunnaistarkastukseen" ja Eijan rautajalka piippasi. Ou jee!
Lento pääsi matkaan ajallaan ja Berliiniin saavuttiin jopa hieman etuajassa. Bussilla sitten matkattiin Zoologischer Gartenin pysäkille, mistä oli vajaan kilometrin käppäily hotellille. Heitettiin matkatavarat huoneisiin ja sen jälkeen suunnattiin etsimään sapuskaa. Currywurst is the best! Tosin ei ehkä niin kauhean kuvauksellinen..
Seuraavaksi suunnattiin East Side Gallerya kohti metrolla. Sieltä löytyi noin 1,5 kilometrin verran vanhaa muuria, jonka taiteilijat olivat koristelleet upeasti.
Puolessa välissä matkaa törmättiin pieneen kioskiin missä myytiin glühweiniä. Innoissaan suunnattiin luukulle, missä myyjä torkkui. Kaverilla oli niin makoisat unet menossa, että Atte joutui kaksi kertaa kutsumaan ennen kuin sai myyjän hereille. Glühwein lämmittikin mukavasti ja sen jälkeen loppumatka meni joutuisasti vaikka vesisade yllättikin matkailijan juuri ennen muurin loppua.
Seuraavaksi ajeltiin junalla Alexanderplatzin asemalle. Siellä päädyttiin Brauhaus Lemke panimoravintolaan.
Muutaman juoman jälkeen siirryttiin viereiseen italialaiseen ravintolaan, missä happy hour drinkit kustansi huimat 5,50€ koko päivän. Prosecco mojitojen kyytipojaksi makusteltiin yhteistuumin vähän pientä suolaista.
Kaiken tämän jälkeen oli aika suunnata etsimään jonkunlaista markettia, mistä voisi ostaa juomavettä hotellihuoneeseen. Junalla päästiin taas kätevästi eteenpäin ja markettikin löytyi sopivasti suoraan meidän asemalta. Nyt jaksaa taas huomiseen päivään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti